SOCRATIVE

Osallistuin Educoden järjestämään, kolmiosaiseen iPadien käyttöönotto ja opetuskäyttömahdollisuudet -koulutukseen, jossa kouluttajina toimivat Jukka Kilpiä ja Timo Kainulainen. Viimeisellä koulutuskerralla tutustuttiin ilmaiseen Socrative-palveluun, jota todennäköisesti kokeilen omien oppilaitteni kanssa. Palvelu on käytettävissä sekä verkossa että kahdella sovelluksella (opettajan sovellus, oppilaan sovellus), jotka saa ainakin iPadille.

Palvelua käyttävän opettajan täytyy rekisteröityä joko sovelluksen tai verkon kautta. Rekisteröinnin yhteydessä opettaja saa numeron (room number), jonka avulla oppilaat kirjautuvat vastaamaan kyselyihin. Oppilaan ei tarvitse luoda omaa tunnusta, mikä tekee palvelun käyttöönoton helpoksi.

Socrativen avulla opettaja voi hyvin helposti luoda mielipidekyselyitä, monivalintakokeita tai kokeita, joihin vastataan lyhyesti 1-2 sanalla. Kun opettaja on luonut kyselyn ja käynnistänyt sen, oppilaat kirjautuvat opettajan antamalla numerolla (room number) kokeeseen kännyköillään, tietokoneelta tai tabletin/puhelimen sovelluksen kautta. Oppilas tunnistautuu kirjoittamalla kyselyyn nimensä. Opettaja voi määritellä, saako oppilas vastata omaa tahtiaan vai määrääkö opettaja vastaustahdin. Opettaja pystyy seuraamaan koneeltaan kirjautuneiden oppilaiden määrää sekä vastaustahtia reaaliajassa. Jos vastauslaitteita on käytössä vain vähän, voi saman kyselyn tehdä samalla laitteella useampaan kertaan. Kyselyn tulokset opettaja saa sähköpostiinsa.

iPadillakin käyttö on helppoa!

Mihin itse aion Socrativea kokeilla? Oppilaat oppinevat käytön hyvin nopeasti, joten turhaan laitteiden pyörittelyyn ei mene aikaa. Socrative sopii siksi hyvin erilaisten pienten mielipidemittausten tekemiseen. Myös pistokokeita ajattelin laitteella pitää - silloin täytyy vastausrytmin tosin olla opettajan määrittämä, etteivät oppilaat ehdi googlettelemaan vastauksia. Kolmas idea on käyttää järjestelmää läksyjen teettämiseen. Kyselyn voi jättää auki illaksi niin, että oppilaat vastailevat kotona kyselyyn luettuaan läksynsä.

Socrativekaan ei ole ainakaan vielä täydellinen järjestelmä. Kun Socrativen Facebook-sivulla vastaa järjestelmää koskevaan kyselyyn, saa kokeisiin liitettyä myös kuvia. Kuvien liittäminen ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi toimi iPadilla, vaikka mahdollisuus sinne päivittyykin kyselyyn vastaamisen jälkeen. Lisäksi kyselyn muokkaustilasta ei pääse takaisinpäin tallentamatta muutoksia.  Kokeita voi opettajalla olla auki yhtä aikaa vain yksi. Samalle illalle ei siis voi antaa eri läksyjä eri luokille. Kolmas rajoitus koskee oppilaiden määrää. Vastaajia yhdessä kyselyssä voi olla enintään 50 - harmi, sillä Socrative voisi olla hyvä tapa kartoittaa mielipiteitä myös koko koulun vanhempainilloissa!

Miltä vastaaminen sitten oppilaasta tuntuu? Kokeile tästä! Kirjaudu sisään numerolla 458587.

SÄHKÖÄ KOKEESSA

Huhtikuun korvilla alkaa Todo-listaani kertyä töitä, jotka pitäisi saada hoidettua valmiiksi ennen arviointeja. Paitsi korjattavia kokeita listalta löytyy arvosteltavia portfoliota, esseitä, muita kirjoitelmia, erilaisten lomakkeiden päivityspalavereita ja jokapäiväisiä juoksevia asioita. Stressitaso nousee nopeasti Näsinneulan näköalatasanteen korkeudelle ja pysyy siellä kevätjuhliin saakka. Olen yrittänyt helpottaa urakkaani järjestämällä opetukseni niin, että keväällä opiskellaan asioita, joista voi pitää kokeen sähköisessä muodossa.

Haasteelliseksi sähköisen kokeen tekee se, että tehtävätyypit ovat rajalliset. Monivalintatehtävät ja numeeriset tehtävät onnistuvat helposti, mutta avoimien vastausten automaattinen korjaaminen on mahdotonta. Avoimiakin kysymyksiä kuitenkin monessa kokeessa tarvitaan. Itse olen päätynyt pitämään yhdistelmäkokeita, joissa kokeen alku tehdään sähköisenä ja loppuosassa on esseetehtävä tai muutama lyhyt tuottamistehtävä. Näiden kokeiden tulokset ovat vastanneet hyvin koetuloksia, joita olen saanut teettämällä perinteisiä kokeita. Oppilaat ovat pääsääntöisesti olleet innostuneita tekemään kokeet sähköisenä, mutta jos joku on välttämättä halunnut, on koe ollut mahdollista tehdä myös paperiversiona.

Keskiverto-opettajan mahdollisuudet ja taidot teettää kokeita sähköisessä muodossa ovat vielä toistaiseksi ainakin yläkoulun puolella aika puutteelliset. Monet mahdollisuudet vaativat tietokoneen, joita ei ole välttämättä käytettävissä ainakaan koko luokalle, ja tietokoneella tehtävän kokeen tekeminen ilman verkkoyhteyttä – jos siis halutaan mitata asioita, jotka pitäisi osata ulkoa – on hankalaa.

Koulussamme on käytössä SMART-älytaulun kanssa samaan tuoteperheeseen kuuluva SMART response PE -järjestelmä, jota olen käyttänyt sähköisissä kokeissa. Laitteistoon kuuluu 30 kännykän näköistä vastauskapulaa ja opettajan koneeseen kytkettävä lähetin. Kokeet luodaan SMART-älytauluun liittyvän Notebook-ohjelman avulla, ja monivalintakokeiden ja numeerisia vastauksia vaativien kokeiden lisäksi teettää erilaisia äänestyksiä. Laitteiston hinta taitaa pyöriä noin 2000 euron kieppeillä. SMART Response -kokeisiin voi myös vastata mobiililaitteilla ja matematiikkaan vaativampia kokeita voi tehdä, jos käytössä on SMART response XE -järjestelmä. Näihin mahdollisuuksiin minulla ei ole ollut tarvetta tutustua. Vastaavia järjestelmiä löytyy myös muilta älytauluvalmistajilta.

SMART-koe luodaan Notebook-ohjelman avulla. Kokeen luominen on helppoa: ohjelmaan kirjoitetaan kysymys, määritetään vastausmuoto (monivalinta+vastausten määrä, oikein/väärin-tehtävä, numeerinen vastaus, mielipidekysymys) sekä paljonko pisteitä kustakin kohdasta saa. Kokeen voi teettää niin, että älytaululla näkyy kysymys ja oppilaat vastaavat kohta kerrallaan. Pistokokeissa olen käyttänyt tätä mahdollisuutta hyväkseni. Laajoissa kokeissa on mielestäni kuitenkin tärkeää, että oppilas saa rauhassa perehtyä kysymyksiin ja palata miettimään kohtia, joissa on ollut epävarma, ja että jo annettuja vastauksia on mahdollisuus korjata. Siksi annan oppilaille kysymykset kirjallisina enkä näytä koetta lainkaan taululla. Tällöin minun ei tarvitse Notebook-ohjelmaan kirjoittaa edes kysymyksiä. Riittää, että kirjaan ylös jokaiseen kysymyskohtaan oikean vastausvaihtoehdon. Järjestelmän käyttö on oppilaille yksinkertaista, ja yleensä he oppivat sen alle kymmenessä minuutissa.

Kokeen alussa jokainen oppilas kirjautuu kapulalla järjestelmään omalla opettajan luomalla ID-numerollaan. Opettaja käynnistää kokeen tietokoneeltaan, kun kaikki oppilaat ovat kirjautuneet sisään. Kokeen ajan opettaja voi seurata kokeen edistymistä. Oppilas voi päättää kokeen itse ollessaan valmis. Kun opettaja päättää kokeen, oppilaiden vastauskapuloissa näkyvät tulokset.

Vastauskapula. Voitte arvata, että oppilaat ovat näistä innoissaan

kunnes tajuavat, ettei niillä voikaan soitella kavereille.

SMART-järjestelmän heikkouksia kokemukseni mukaan ovat seuraavat:

-          Järjestelmä on suunniteltu amerikkalaiseen koemalliin. Läpipääsyprosentti korostuu tuloksissa, vaikka itse olisin kiinnostuneempi pistemääristä.

-          Jokaisella saman opettajan oppilaalla pitää olla henkilökohtainen ID. Jotta käyttö olisi järkevää eikä numeroiden kanssa pelaamiseen menisi liikaa aikaa, tulisi ID-numeron olla oppilaalla sama joka aineessa.

-          Opettajan arvosanakirjaan on haastavaa siirtää oppilasluetteloita mistään valmiista pohjista. Myös Exel-taulukon, jota ohjelma osaisi lukea, tekeminen oli todella hankalaa. Oppilaat voi toki syöttää arvosanakirjaan myös yksitellen.

-          Kysymysmäärä on rajallinen, joten yli 40 kohdan kokeita ei voi laatia.

-          Käytön opetteleminen vaatii viitseliäisyyttä. Siksi koulussamme laitteisto on hyvin vähällä käytöllä – taidan olla ainoa opettaja, joka käyttää sitä säännöllisesti. Harva opettaja viitsii käyttää aikaa järjestelmän opetteluun niin paljon, kun se vie keskiverto-opettajalta aikaa. Itse opettelin järjestelmän käytön ilman minkäänlaista käyttäjätukea tai koulutusta, joten jos kiinnostusta riittää, sekin on kuitenkin mahdollista!

Järjestelmän edut ovat kokemukseni mukaan seuraavat:

-          Opettaja pystyy kokeen ajan koneeltaan seuraamaan, mitä oppilaat ovat vastanneet ja kuka on valmis.

-          Oppilaat saavat tulokset heti kokeen päätyttyä.

-          Kokeen luominen on helppoa.

-          Tulokset tulevat heti kokeen päätyttyä arvosanakirjaan ja ne saa myös tulostettua pdf-raportteina. Lisäksi tulokset näkyvät Notebookilla tehdyssä kokeessa – vastauksia voidaan käydä läpi yhdessä kokeen jälkeen, jos opettaja niin haluaa. Tulokset on mahdollista nähdä oppilaskohtaisesti tai käsitellä niitä niin, ettei yksittäisen oppilaan tuloksia tunnista. Itse tallennan aina pidetyt kokeet siltä varalta, että joku haluaa jälkikäteen saada tietoa annetun arvioinnin perusteista.

-          Vastauskapulat ovat hyvin yksinkertaisia eivätkä tunnu hajoavankaan ihan herkästi.

-          Järjestelmällä on mahdollisuus teettää myös mielipidekyselyitä niin, ettei henkilökohtaista kirjautumista tarvita.

Tulevaisuudessa ylioppilaskirjoituksia tullaan tekemään sähköisesti, ja uskon, että sähköiset kokeet ovat peruskoulussakin pian arkipäiväisempiä kuin nyt. Tämä tarkoittaa minun kohdallani sitä, että ehdin paneutumaan ainakin niihin portfolioihin hiukan paremmin.  

Mielelläni kuulisin, miten muut opettajat ovat teettäneet sähköisiä kokeita. Mitä ohjelmia tai laitteistoja olette käyttäneet?  Mitkä ovat mielestänne sähköisen kokeen hyödyt?

VÄÄRISTYMÄÄ

Alppilan yläkoulun opettaja Antti Korhonen erotettiin määräaikaisesta työsuhteestaan. Sosiaalinen media on kuohunut tapauksesta jo yli viikon, ja omalla nimellään esiintyvää opettajaa on haastateltu lehtiin ja televisossa. Kuohunnan tuloksena yli 11 000 ihmistä on allekirjoittanut adressin, joka on otsikoitu räväkästi Pelastakaa opettaja Antti Korhonen. 

Mitä on tapahtunut? 

Vastaa seuraaviin kysymyksiin ja voita palkintomatka sosiaalisen median ilmiöihin

1. Asiasta ilmoitukseen tehnyt rehtori

    A) On idiootti, koska ei tajua, että kakarat täytyy laittaa kuriin.

    B) Halusi vain edistää uraansa ja käänsi selkänsä opettajalle.

    C) Oli huolissaan turvallisuudesta ja koki velvollisuudekseen tehdä ilmoituksen.

    D) On epäpätevä hoitamaan rehtorin tehtäviä, koska ei pysty hoitamaan näitä juttuja itse.

    E) Joku muu, mikä?

2. Potkut saanut opettaja

   A) On sankari, koska osaa laittaa kakarat kuriin.

   B) Toimi oikein eikä varmojen lähteiden (luettele: _______________________) mukaan ole

                   käyttänyt kuin sallittuja voimakeinoja, jotka olivat (luettele) _______________________.

    C) On joutunut jostain syystä oikeusmurhan uhriksi.

    D) On kykenemätön toimimaan opettajan tehtävissä, koska ei hallitse voimankäyttöään.

    E) Joku muu, mikä?

3. Ruokalasta poistettu oppilas

    A) On kamala kakara, joka pitää laittaa kuriin.

    B) On kamala kakara kuten kaikki yläkouluikäiset ovat.

    C) On huonosti käyttäytynyt nuori, joka uhmasi aikuista.

    D) Sietäisi saada karttakepistä kuten kunnon hyvinä aikoina tehtiin.

    E) Joku muu, mikä?

4. Mielipiteet ko. tapauksesta, koulusta ja sen toiminnasta on hyvä perustella

    A) Omilla koulukokemuksilla 70-, 80- tai 90-luvulta.

    B) Erotetun opettajan lausunnoilla.

    C) Kaikkien osapuolten lausunnoilla (Ai niin, tämä ei onnistukaan, sillä rehtori tai Helsingin

                     opetusvirasto eivät ole kertoneet mitään asian yksityiskohdista.).

    D) Naapurin/Facebook-kaverin/Twitter-tutun mielipiteellä.

    E) Joku muu, mikä?

Pisteitä visasta ei jaeta. Oikeat vastaukset voi käydä poimimassa iltapäivälehtien nettiuutisten kommenteista tai Suomi24-keskustelupalstalta. Totuus saattaa ehkä olla myös joku toinen kuin oikea vastausrivi.