Älytaulu on kallis kapistus, jota ei kannata käyttää vain valkotauluna. Koska valmiita materiaaleja, jotka hyödyntäisivät älytaulun ominaisuuksia, on ainakin SmartBoard-taululle tarjolla lähes olematon valikoima (ja nekin pääosin englanniksi, mikä ei ainakaan äikäntunneilla oikein palvele käyttöä), on taulua käyttävän opettajan pakko tarttua toimeliaasti tietokoneeseen ja vääntää materiaaleja itse. Jottei jokaisen opettajan tarvitsisi kiivetä varpaat edellä puuhun, listasin muutamia esimerkkejä, miten itse älytaulua olen hyödyntänyt valtavaa tietoteknistä osaamista. Mukaan mahtui myös yksi tutun opettajan hyödyntämä tapa.
1. Materiaalin teksteihin ja kuviin on kätevä liittää valmis linkki asiaan kuuluvaan verkkomateriaaliin. Esimerkiksi runotekstin voi liittää tekstistä sävellettyyn lauluun, joka löytyy Youtubesta, tai Runebergin kuvassa voi olla suora linkki sivuille, joissa esitellään Runebergin kotitaloa. Kun kuvaa tai tekstiä painaa, lävähtää esiin haluttu sivu – aikaa säästyy!
2. Oppilaat osallistuvat innokkaasti aina, kun on mahdollisuus päästä älytaulua käyttämään. Teetän usein tehtäviä, joissa taululla näkyy teksti, josta etsitään tiettyjä asioita (esimerkiksi persoonamuotoisia verbejä). Kun oppilas löytää vastauksen, hän saa käydä taululla alleviivaamassa sen. Yleensä oppilaani saavat ryhmänä ratkaista tehtävän niin, että taululle saa tulla ilman erillistä lupaa, ja he saavat myös korjata vääriä vastauksia, jos sellaisen huomaavat.
3. Rakennan isot oppikokonaisuudet pitkiksi diasarjoiksi. Esimerkiksi sijamuodoista olen tehnyt pitkän diasarjan, jossa välillä on tietoa sisältäviä dioja, välillä harjoituksia (tai ohjeita tehdä joku tietty harjoitus harjoituskirjasta). Kun tunti loppuu, merkitsen vain ylös, mihin diaan jäätiin ja jatkan siitä seuraavalla tunnilla. Aikaa ei kulu turhaan tiedostojen kanssa säätämiseen.
4. Visuaalisuus on itselleni erittäin tärkeä juttu. Myös oppilailta saamani palautteen perusteella visuaalisuuteen kannattaa panostaa. Diasarjoja tehdessä kannattaa yhteen diaan laittaa vain vähän tekstiä ja kuvittaa mahdollisuuksien mukaan se aiheeseen liittyvillä kuvilla. Itse valitsen dian tausta(väri)n niin, että se tukee myös oppimista ja asioiden hahmottamista. Esimerkiksi eri sanaluokkiin liittyvät diat ovat erivärisiä: kun käsitellään verbejä, tausta on pinkki, ja kun siirrytään numeraaleihin, taustan väri onkin vihreä. Uskon, että kun dian ilme muuttuu, oppilas tajuaa helpommin, että kyseessä on eri asia kuin mistä aiemmin puhuttiin.
5. Taululla on helppoa teettää erilaisia luokittelutehtäviä. Esimerkiksi kaunokirjallisuuden lajityyppejä harjoitellaan tunnilla lajittelemalla kuvia taululla. Yksi oppilas saa tulla koneenkäyttäjäksi ja muu luokka ohjaa häntä. Koneenkäyttäjä siirtää sormellaan kuvia oikeisiin laatikoihin luokan ohjeen mukaan. Yleensä en tällaisissa tehtävissä kerro, mikä lajittelun idea on – oppilaiden täytyy se ryhmänä keksiä! Samalla periaatteella voi tehdä tehtäviä, joissa pitää yhdistää käsite ja selitys tai vaikka englanninkielinen sana ja suomennos. Tällaisen tehtävän tekeminen ei vaadi tietoteknistä osaamista. Ainakin Smartin Notebook-ohjelmassa jokainen diaan lisätty asia on irrallinen, liikuteltava elementti, ellei sitä lukitse paikoilleen. Kuvat tai sanat vain taululle ja oppilaat töihin!
6. Taulukko, jossa voidaan peittää ruutu ja avata se kosketuksella, on kätevä kieliä/kielen asioita käsiteltäessä. Tarkastaminen on helppoa, kun ruutua napauttamalla oikea vastaus aukeaa eikä opettajan tarvitse aina kirjoittaa joka kohtaa erikseen.
7. Tuttu matikanopettaja tallentaa älytaululle tekemänsä laskut videoiksi. Näitä videoita voi sitten hyödyntää seuraavalla kurssilla, jolloin opettajan ei tarvitse olla selin opiskelijoihin vaan kontakti säilyy paremmin. Lisäksi videoita voidaan julkaista verkossa, jotta opiskelijat voivat niiden avulla kerrata seuraavalle tunnille.
8. Aina ei ole aikaa/mahdollisuutta mennä atk-luokkaan tekemään sähköisiä harjoituksia eikä ainakaan meidän koulussamme ole luokissa useita tietokoneita, jotta tällaisia harjoituksia voisi luokissa tehdä. Joskus on kiva maustaa tuntia parilla sähköisellä harjoituksella, joita ratkotaan yhdessä älytaululla. Esimerkiksi Opitissa on myös paljon pelejä, joita voidaan pelata jakamalla luokka kahteen joukkueeseen.
Älytaulun valtti verrattuna tavalliseen valkokankaaseen on ehdottomasti se, että opettaja pääsee irti tietokoneesta ja saa paremman kontaktin oppilaisiin. Tietokonetta vai tarvittaessa hallita lähes täysin taulun avulla. Eipä tarvitse myöskään kyyristellä sen piirtoheittimen äärellä ja mumista päin kalvoja. (5/2011)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti